Mallan kuvaustulosten jälkeen maku koko lajista tuntui menevän. Märehdin, paljon Malla tulee kestämään treenaamista ja kuinka paljon treeneissä on sellaista turhaa, joka ei vie eteenpäin ja kuluttaa vaan koiraa. Päätin, että jotain tehdään asialle. Kisoissa fiilis on ollut hyvä, treenit on olleet paskaa. Oma fiilis ei ole oikea, se heijastuu koiraan.
Malla ei ole missään vaiheessa oireillut tai ontunut. Ei arjessa tai treeneissä. Sillä ei ole lihasjumeja tai epäpuhtautta liikkeissä. Hyvä niin, ja toivon, että näin jatkossakin. Malla syö glucosamiinia tabletin päivässä. Tämä kesä aiotaan kisata ja treenailla niin kun hyvältä tuntuu ja syksymmällä treenien määrää vähennetään sitten. Lisäksi puikkoihin astelee Mallalle toinenkin ohjaaja.
Kesän alkupuolelle meidän ryhmälle saatiin uusi vetäjä, ja ekoista treeneistä sain ainakin minä tosi paljon irti. Tämmöistä tehtiin.
Mallalle ennakoivan ohjauksen harjoitukset on aina toiminut tosi hyvin. Niin tämäkin heti, kun ohjaaja sai oman liikkeensä oikein. Mun pitäisi ylipäätään liikkua rohkeammin.
Harjoituksessa 2. rima meinasi aina pudota, herkkänä koirana Mallan kanssa on tarkkaa milloin liike tulee, koska se ehtii reagoida niin nopeasti muhun. Ratkaistiin ongelma kääntämällä koira jo etukäteen, kun itse ohjasin suunnilleen nro 2:n kohdalta koiran esteelle, se kääntyi kauniisti oikeaan suuntaan, eikä mitään härdellejä rimojen kanssa. Tämä pitäs muistaa kisoissakin. Noi viimoset vitoset kun on tullut just samantyyppisissä tilanteissa rimoina.
Innolla odotan ensi viikon treenejä ja kisoja! Nyt vaan rukoilun puolelle menee se, ettei toi alottaisi juoksua ihan vielä!
